Katsaus huhtikuu /2008          Kai Nyman         

Tämä katsaus julkaistaan kuukausittain  Piksu taloussivuilla
Katsaukseen liittyvä syventävä esitys pidetään kuukausittain Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

Edelliset katsaukset:  maaliskuu 2008,: helmikuu_2008, tammikuu 2008 joulukuu 2007 marraskuu 2007 , lokakuu 2007  syyskuu 2007 elokuu2007 , heinäkuu 2007 kesäkuu 2007  toukokuu_2007huhtikuu 2007  maaliskuu 2007 :tammikuu 2007joulukuu2006, marraskuu 2006, lokakuu 2006 , syyskuu 2006 elokuu2006, heinäkuu2006,  kesäkuu 2006 ,toukokuu2006

Maailmantalouden sentimentti

 
Source: http://www.ism.ws
Talouden näkymät ovat heikentyneet kuukauden takaisesta tilanteesta.

Sentimentti-indikaattorit
Ostopääliköiden tulevaisuuden odotukset ovat JP Morganin mukaan (yllä) laskussa. Sentimentin lasku koskee lähes kaikkia maita. Markkinoilla ei siis ole ristiriitaisia suhdanneodotuksia - kaikki suhdannelaitokset ovat samoilla linjoilla - näkymät ovat pessimistiset.
 
Euroopan työllisyys on parempi kuin vuosiin, mutta USA:n tilanne on synkentynyt viimeisen kuukauden aikana entisestään.

Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on edelleen heikentynyt sekä USA:ssa että Euroopassa. USA:n kuluttajien luottamus on nyt heikompaa kuin milloinkaan viiteentoista vuoteen.
 
Korkomarkkinat
Korkomarkkinat ennustavat maailmantaloudelle yhä heikompaa kasvua ja dollarialueelle lamaa.

USA:n laman pituus on korkomarkinoiden mukaan noin kaksi vuotta, mutta vuosi 2008 tulisi olemaan pahinta lama-aikaa.
Korkomarkkinat povaavat muualle katkeamatonta, joskin heikkenevää, kasvua. Euroalueelle korkomarkkinat ovat hinnoitelleet väliaikaisen talouskasvun hidastumisen.

Inflaatio on kiihtynyt kaikkialla maailmassa. Ylenmääräinen halvan rahoituksen tarjonta USA:ssa ja Japanissa on lisännyt yritysten halua investoida ja laajentaa toimintaansa ja tästä syystä työllisyys on parantunut tai pysynyt hyvällä tasolla. Hintainflaatio kuitenkin herättää palkankorotusodotuksia jotka vähitellen neutralisoivat inflaation hyvät lyhytaikaisvaikutukset.

USA:n keskuspankki FED on kuitenkin selvästikin valinnut inflatoorisen linjan. Heikkenevää työllisyyttä hoidetaan lisäämällä halpakorkoisen rahan tarjontaa. Tämän tyyppisessä tilanteessa käy niin että:
- sijoittajien kannattaa lainata dollereita ja sijoittaa muihin valuuttoihin (joista saa paremman koron)
- USA:n kuluttajien kannattaa ottaa velkaa kulutukseen (inflaatio syö velkaa enemmän kuin kuluttaja joutuu maksamaan korkoa; velkaa ei siis tarvitse maksaa täysimittaisena takaisin)
- USA:n dollari halpenee edelleen ja raha pakenee dollareista (ei ole järkeä sijoittaa dollareihin, jos dollarisijoituksen arvo varmuudella sulaa)
 
Tilanne on siis muuttunut niin, että Hedge rahastojen ei enää kannata ylläpitää Jenilainoja (jolloin Jeni vahvistuu), vaan muuttaa Jenilainansa vähitellen dollareihin. Muutos on käynnistynyt parin viime kuukauden aikana. "Carry trade" on siis muuttanut suuntaa - nyt dollari on muuttumassa carry trade valuutaksi ja Jeni vahvistuu.

Reaalitalous
Reaalitalouden tilastot seuraavat sentimenttiä ja korkomarkkinoiden näkemystä noin puolen vuoden viiveellä. USA:n talouden hidastuminen näkyy jo Q4/2007 kasvuluvuissa mutta varsinainen jäähtyminen tulee kaikesta päätellen näkyviin vasta 1Q/2008 (huhtikuu) luvuissa. Ensimmäiset merkittävät vaikutukset USA:n ulkopuolisten yritysten tuloksiin ilmenevät 2Q/2008 (heinäkuu) ja 3Q/2008 (lokakuu) osavuotiskatsauksissa. 

Finanssijärjestelmän kriisi
Finanssijärjestelmän kriisi alkoi asuntolainakriisinä mutta on osoittautunut olevan paljon syvempi ja laajempi.
USA:n pankeille huonoista asuntolainoista aiheutuvat tappiot tulevat Goldman Sachs:n mukaan olemaan noin  300 miljardia dollaria (viime kuun arvio; koko tappiosumma koko maailmantaloudelle tulisi  olemaan noin 1,1 triljoonaa). Summa on vaikuttava, mutta 300 miljardia edustaa vain noin 20% kyseisten yritysten osakepääomasta - tämä ei ole ongelman koko laajuus eikä varsinainen ongelma.
Todellinen ongelma on että taloussektorin yritysten tulokset muodostavat (BCA research mukaan) noin 40% koko USA:n yrityssektorin tuloksista ja USA:n rahamarkkinainstrumentteihin on sitoutunut pääomaa noin 1000% USA:n bruttokansantuotteesta (Thomson Datastream: Federal Reserve mukaan). Taloussektoriin on siis pesiytynyt paljon ilmaa, virtuaalista omaisuutta ja virtuaalista tulosta - mutta miten tämä on mahdollista.
Koneisto toimii seuraavasti: taloussektori on myynyt yritysten lainoja ja riskejä toinen toisilleen moneen kertaan.  Jokaisen edelleenmyynnin yhteydessä myyjä lisää luonnollisesti "lisäarvoa" kyseiseen velkaan tai riskiin. Näin alla olevaa lainapaperia on  uudelleenarvopaperistamisten ja uudelleenmyyntien kautta myyty edelleen uudelleen ja uudelleen ja jokaisen edelleenmyynnin yhteydessä ostaja on maksanut tuotteesta vähän enemmän ja myös arvostanut kyseistä erää taseessaan hieman korkeammalle. Tilanne on  kiusallinen.
USA:n keskuspankki koittaa nyt tarjota lievitystä tilanteeseen tarjoamalla lyhytaikaista pääomaa erittäin halvalla korolla (keskuspankkikorko on alhaalla). Asuntovelallisten korko on sidottu pitkäaikaiseen korkoon ja niinpä kuluttuja tai pieni yritys jäävät paitsi tästä piristysruiskeesta - kuluttaja ei näe helpotusta. Sen sijaan pankit saavat keskuspankilta näin mahdollisuuden tehdä halpaa rahaa - ottaa halpaa lainaa keskuspankilta ja lainata kalliilla kuluttajille. Kyse on siis samasta asiasta kuin jos valtio antaisi suoraa pankkitukea - paitsi että tässä tapauksessa poliittinen päätös on helpompi tehdä ja kuluttajat maksavat ongelman hoidon verojen sijasta heikentyvän dollarin ja kasvavan inflaation kautta.
Finanssijärjestelmään pesiytyneet epäkohdat ovat maailmanlaajuisia - eivätkä liity pelkästään USA:n finanssisektoriin. On mielenkiintoista nähdä korjataanko ongelmat regulaatiolla ja valvonnalla vai käykö niin että pankit pelastetaan ja ongelmat jätetään  korjaamatta.
Ongelman laajuutta on edelleen vaikea arvioida - finanssisektori piilottelee taseissaan riskejä, joiden paljastuminen rapauttaisi finanssijärjestelmän luottamusta. Joudumme siis yhä arvailemaan ongelman laajuutta.

Euroalueen sijoitusmarkkinat

Euroopan inflaatio on kasvussa mutta talous kasvaa. Sekä kuluttajien että teollisuuden luottamus tulevaisuuteen on edelleen heikentynyt.

  • USA:n heikkenevän kysynnän mahdolliset vaikutukset on osittain diskontattu osakkeiden hintoihin 
  • Euron vahvistuminen rasittaa vientiteollisuutta ja uhkaa vaihtotaseen tasapainoa; 
  • liikkeellä olevan rahan määrän (M3) kasvu (yli 10% vuodessa) tukee sijoitusten arvoja;  voimakas kasvu johtuu siitä että euron merkitys maailmantalouden varanto- ja vaihdanta- valuuttana on kasvamassa

USA:n sijoitusmarkkinat

USA:n talous on ilmeisesti taantumassa 

  • korkokäyrä ennnustaa kansantaloudelle vuoden mittaista syvää lamaa ja kahden vuoden mittaista huonoa aikaa
  • USA:n keskuspankin tempoileva toiminta tulee heikentämään dollarialueen kasvua
  • asuntojen ja kiinteistöjen arvot laskevat
  • dollarin heikkeneminen piristää vientiteollisuutta

Aasian sijoitusmarkkinat

Aasian kasvavien talouksien makrotaloudellinen tilanne on kohtuullinen.
  • aasian taloudet kasvavat yleisesti 4-10% vuodessa, mutta kasvu on  hidastumassa
  • inflaation kiihtyminen ja raaka-aineiden suhteellisen hinnan kohoaminen ennustavat positiivisen taloussyklin päättymistä
  • korkomarkkinat uskovat kasvun jatkumiseen
  • Aasian markkinoiden suhteellinen kilpailukyky on dollarin halventumisesta huolimatta pysynyt hyvänä