Katsaus huhtikuu
/2008
Kai
Nyman 
Tämä katsaus julkaistaan kuukausittain Piksu taloussivuilla
Katsaukseen
liittyvä syventävä esitys
pidetään
kuukausittain Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa
tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.
|

|

|
Edelliset katsaukset: maaliskuu 2008,: helmikuu_2008, tammikuu 2008 joulukuu 2007 marraskuu 2007
, lokakuu
2007 syyskuu 2007 elokuu2007
, heinäkuu
2007 kesäkuu 2007 toukokuu_2007,
huhtikuu 2007
maaliskuu
2007 :helmikuu 2007,
tammikuu
2007, joulukuu2006,
marraskuu
2006, lokakuu
2006 , syyskuu
2006 elokuu2006,
heinäkuu2006,
kesäkuu
2006 ,toukokuu2006
Maailmantalouden
sentimentti
Source: http://www.ism.ws
Talouden näkymät ovat heikentyneet kuukauden takaisesta tilanteesta.
Sentimentti-indikaattorit
Ostopääliköiden tulevaisuuden odotukset ovat JP Morganin
mukaan (yllä) laskussa. Sentimentin
lasku koskee lähes kaikkia maita. Markkinoilla ei siis ole ristiriitaisia
suhdanneodotuksia - kaikki suhdannelaitokset ovat samoilla
linjoilla - näkymät ovat pessimistiset.
Euroopan työllisyys on parempi kuin vuosiin, mutta USA:n
tilanne on synkentynyt viimeisen kuukauden aikana
entisestään.
Kuluttajien
luottamus
tulevaisuuteen on edelleen heikentynyt sekä USA:ssa
että Euroopassa. USA:n kuluttajien luottamus on nyt heikompaa kuin milloinkaan viiteentoista vuoteen.
Korkomarkkinat
Korkomarkkinat
ennustavat maailmantaloudelle yhä heikompaa kasvua ja
dollarialueelle lamaa.
USA:n laman pituus on korkomarkinoiden
mukaan noin kaksi vuotta, mutta vuosi 2008 tulisi olemaan pahinta lama-aikaa.
Korkomarkkinat povaavat muualle katkeamatonta, joskin
heikkenevää, kasvua. Euroalueelle korkomarkkinat ovat
hinnoitelleet väliaikaisen talouskasvun hidastumisen.
Inflaatio on kiihtynyt kaikkialla maailmassa.
Ylenmääräinen halvan rahoituksen tarjonta USA:ssa
ja Japanissa on lisännyt yritysten halua investoida ja
laajentaa toimintaansa ja tästä syystä työllisyys
on parantunut tai pysynyt hyvällä tasolla. Hintainflaatio
kuitenkin herättää palkankorotusodotuksia jotka vähitellen
neutralisoivat inflaation hyvät lyhytaikaisvaikutukset.
USA:n keskuspankki FED on kuitenkin selvästikin valinnut
inflatoorisen linjan. Heikkenevää työllisyyttä
hoidetaan lisäämällä halpakorkoisen rahan tarjontaa. Tämän
tyyppisessä tilanteessa käy niin että:
- sijoittajien kannattaa lainata dollereita ja sijoittaa muihin valuuttoihin (joista saa paremman koron)
- USA:n kuluttajien kannattaa ottaa velkaa kulutukseen (inflaatio
syö velkaa enemmän kuin kuluttaja joutuu maksamaan korkoa;
velkaa ei siis tarvitse maksaa täysimittaisena takaisin)
- USA:n dollari halpenee edelleen ja raha pakenee dollareista (ei ole
järkeä sijoittaa dollareihin, jos dollarisijoituksen arvo
varmuudella sulaa)
Tilanne on siis muuttunut niin, että Hedge rahastojen ei
enää kannata ylläpitää Jenilainoja (jolloin Jeni
vahvistuu), vaan muuttaa Jenilainansa vähitellen dollareihin.
Muutos on käynnistynyt parin viime kuukauden aikana. "Carry trade" on siis
muuttanut suuntaa - nyt dollari on muuttumassa carry trade valuutaksi ja Jeni vahvistuu.
Reaalitalous
Reaalitalouden tilastot seuraavat sentimenttiä ja
korkomarkkinoiden näkemystä noin puolen vuoden viiveellä.
USA:n talouden hidastuminen näkyy jo Q4/2007
kasvuluvuissa mutta varsinainen jäähtyminen tulee kaikesta
päätellen näkyviin vasta 1Q/2008 (huhtikuu) luvuissa.
Ensimmäiset merkittävät vaikutukset USA:n ulkopuolisten
yritysten tuloksiin ilmenevät 2Q/2008 (heinäkuu) ja 3Q/2008
(lokakuu) osavuotiskatsauksissa.
Finanssijärjestelmän kriisi
Finanssijärjestelmän kriisi alkoi asuntolainakriisinä
mutta on osoittautunut olevan paljon syvempi ja laajempi.
USA:n
pankeille huonoista asuntolainoista aiheutuvat tappiot tulevat Goldman
Sachs:n mukaan olemaan noin 300 miljardia dollaria (viime kuun
arvio; koko tappiosumma koko maailmantaloudelle tulisi olemaan
noin 1,1 triljoonaa). Summa on vaikuttava, mutta 300 miljardia edustaa vain
noin 20% kyseisten yritysten osakepääomasta
- tämä ei ole ongelman koko laajuus eikä varsinainen ongelma.
Todellinen ongelma on että taloussektorin yritysten tulokset
muodostavat (BCA research mukaan) noin 40% koko USA:n yrityssektorin
tuloksista ja USA:n rahamarkkinainstrumentteihin on sitoutunut
pääomaa noin 1000% USA:n bruttokansantuotteesta (Thomson
Datastream: Federal Reserve mukaan). Taloussektoriin on siis pesiytynyt
paljon ilmaa, virtuaalista omaisuutta ja virtuaalista tulosta - mutta
miten tämä on mahdollista.
Koneisto toimii seuraavasti: taloussektori on myynyt yritysten lainoja
ja riskejä toinen toisilleen moneen kertaan. Jokaisen
edelleenmyynnin yhteydessä myyjä lisää
luonnollisesti "lisäarvoa" kyseiseen velkaan tai riskiin.
Näin alla olevaa lainapaperia on
uudelleenarvopaperistamisten ja uudelleenmyyntien kautta myyty edelleen
uudelleen ja uudelleen ja jokaisen edelleenmyynnin yhteydessä
ostaja on maksanut tuotteesta vähän enemmän ja myös
arvostanut kyseistä erää taseessaan hieman korkeammalle.
Tilanne on kiusallinen.
USA:n keskuspankki koittaa nyt tarjota lievitystä tilanteeseen
tarjoamalla lyhytaikaista pääomaa erittäin halvalla
korolla (keskuspankkikorko on alhaalla). Asuntovelallisten korko on
sidottu pitkäaikaiseen korkoon ja niinpä kuluttuja tai pieni
yritys jäävät paitsi tästä piristysruiskeesta -
kuluttaja ei näe helpotusta. Sen sijaan pankit saavat
keskuspankilta näin mahdollisuuden tehdä halpaa rahaa - ottaa
halpaa lainaa keskuspankilta ja lainata kalliilla kuluttajille. Kyse on
siis samasta asiasta kuin jos valtio antaisi suoraa pankkitukea -
paitsi että tässä tapauksessa poliittinen
päätös on helpompi tehdä ja kuluttajat maksavat
ongelman hoidon verojen sijasta heikentyvän dollarin ja kasvavan
inflaation kautta.
Finanssijärjestelmään pesiytyneet epäkohdat ovat
maailmanlaajuisia - eivätkä liity pelkästään USA:n
finanssisektoriin. On mielenkiintoista nähdä korjataanko
ongelmat regulaatiolla ja valvonnalla vai käykö niin
että pankit pelastetaan ja ongelmat jätetään
korjaamatta.
Ongelman laajuutta on edelleen vaikea arvioida - finanssisektori
piilottelee taseissaan riskejä, joiden paljastuminen rapauttaisi
finanssijärjestelmän luottamusta. Joudumme siis
yhä arvailemaan ongelman laajuutta.
|
Euroalueen sijoitusmarkkinat
Euroopan inflaatio on kasvussa mutta talous kasvaa. Sekä kuluttajien että
teollisuuden luottamus tulevaisuuteen on edelleen heikentynyt.
- USA:n heikkenevän
kysynnän mahdolliset vaikutukset on osittain diskontattu
osakkeiden hintoihin
- Euron vahvistuminen rasittaa
vientiteollisuutta ja uhkaa vaihtotaseen tasapainoa;
- liikkeellä olevan
rahan
määrän
(M3) kasvu (yli 10% vuodessa) tukee
sijoitusten arvoja; voimakas kasvu johtuu siitä että
euron merkitys maailmantalouden varanto- ja vaihdanta- valuuttana on kasvamassa
|
USA:n sijoitusmarkkinat
USA:n talous on ilmeisesti taantumassa
- korkokäyrä ennnustaa
kansantaloudelle vuoden mittaista syvää lamaa ja kahden vuoden mittaista huonoa aikaa
- USA:n keskuspankin tempoileva toiminta tulee heikentämään dollarialueen kasvua
- asuntojen ja kiinteistöjen arvot laskevat
- dollarin heikkeneminen
piristää vientiteollisuutta
|
Aasian sijoitusmarkkinat
Aasian kasvavien talouksien makrotaloudellinen tilanne on kohtuullinen.
- aasian taloudet kasvavat
yleisesti 4-10% vuodessa, mutta kasvu on hidastumassa
- inflaation kiihtyminen ja raaka-aineiden suhteellisen
hinnan kohoaminen ennustavat positiivisen taloussyklin
päättymistä
- korkomarkkinat uskovat kasvun jatkumiseen
- Aasian markkinoiden suhteellinen
kilpailukyky on
dollarin halventumisesta huolimatta pysynyt hyvänä
|
|
|